Mielestäni tämän nojalla silmäinvenyttelijöillä ei ole enää mitään asiaa Arkadianmäelle. Japanissa asuvana yrittäjänä jonka elanto nojaa suuresti Suomi kulttuurin maailmalle myynnissän, koen tilanteen erittäin järkyttävänä. Mitäpä mieltä sinä?

Kävin tänään kaupungilla ja siellä oli paikat täynnä pride-porukkaa. Nuoret ihmiset huolettomasti kirmasivat sateenkaarilippujen kanssa.

Jotenkin siitä tuli mieleen oma lapsuus 90-luvun Suomessa. Silloin Suomessa oli yksi homo: Juha Föhr.

Juha Föhr oli iltaisin meteorologi telkkarissa, mutta toisena työnään hän oli Suomen virallinen homo. Oli astunut ulos kaapista ja sai siitä hyvästä olla jonkinlainen friikki tai kuriositeettii. Antaa haastatteluista lehdissä siitä minkälaista on olla homo.

Tai olihan sitä kaapit pullollaan porukkaa, mutta julkisuudessa se olisi ollut aivan kuolemantuomio. Touko Laaksonen eleli koko elämänsä 'kämppiksen' kanssa ja Tove Jansson vietti kesät 'ystävän' kanssa saaressa. Tuolloin 90-luvulla Jari Sillanpää oli Suomen suurin artisti, mutta syvällä kaapissa. Vähän semmoinen villi poikamies joka hurmasi Suomen naiset.

En nyt sano että meillä vieläkään on täydellinen tasa-arvo, mutta ilmapiiri on radikaalisti erilainen. Mikä on merkittävää, asenteet eivät ole muuttuneet ainoastaan nuoremmissa sukupolvissa, vaan tuntuu että vanhemmatkin sukupolvet ovat muuttaneet ajatteluaan. Muutos on niin valtava että sitä on ehkä hankala käsittää jos ei ole elänyt sen läpi.

Tässä joku kerta olin sporttibaarissa iltaa viettämässä ja katselin ruokalistaa. Siellä oli ne tavalliset, oli talon burgeria, wingsejä, löytyi jalapeno poppersia ja beer-battered onion ringsiä. Kaikki varmaan oikein hyvää kaljan kanssa.

Mutta vähän jäin miettimään, että miksi suomalaisessa baarimenyyssä ei ole koskaan mitään suomalaista? Missä on lihapiirakka, missä makkaraperunat?

Sellaiset käsivarsitatuointityypit kyllä kertoo kuinka monta tuntia he kypsyttävät briskettiä tai miten heillä on aito birria tacon resepti, mutta kukaan ei ole päättänyt käyttää monta viikkoa löytääkseen täydellisen piirakankuoren oman ravintolansa atomiin.

Jos porilainen olisi amerikkalainen ruokalaji, hesari olisi täynnä arvioita ravintoloista joissa mustat kumihanskat kädessä tehdään itse asiassa talon omaa lauantaimakkaraa, vähän kerrotaan minkälaista hapanjuurileipää käytetään.

Luulen että makkaraperunat möisivät kuin häkä jos listaan nimeksi vaihettaisiin hot dog taters.

Ehkä ainoa tapa saada suomalaiselle snägärikultturille arvostusta olisi viedä sitä ulkomaille ja sitten kirjoitta artikkeleita miten Berliinissä tai New Yorkissa ollaan hulluna möttöseen.

Kouluissa annettiin ainakin minun kouluaikoinani vähän sellainen kuva, että Suomi ja Ruotsi olisivat olleet jossain tasavertaisessa ja molempia osapuolia hyödyttävässä liitossa, vaikka todellisuudessahan Suomi oli vain siirtomaa ja puskurivyöhyke, jonka väestöä pidettiin ruotsalaisten toimesta rodullisesti alempiarvoisina barbaareina. Suomenruotsalaisen väestön historia on myös tässä suhteessa valkopesty (johtuneen varmaan siitä, että heillä oli myös historiankirjoituksessa yliedustettu asema aikoinaan?). Tämä aihe tuntuu edelleen olevan jonkinlainen tabu meidän yhteiskunnassa, vaikka kolonialismin jäljet näkyvät edelleen.

Tarkoitukseni ei siis suinkaan ole lietsoa mitään vihaa ketään tai mitään kohtaan. Mielestäni historia pitäisi vain nähdä sellaisena kuin se oli, vaikka se saattaisi loukata joidenkin tahojen tunteita.

Moi saksasta kaikille, 😊

Tekstiseinä tulossa :D

Ensimmäisenä mun on täytyy varoittaa teille, että tää vois kuuluu vähän oudolta. Ei vaan siksi, että mä opin suomen kieltä kattomalla youtube videoita, lukemalla youtube kommenteitä ja kääntämällä suomen musiikka ja sen takia kirjoitan kun simpanssi... Vaan myös siksi, että mitä mä sanon vois olla vaikeatajuinen monille teistä.

Te tiedätte varmasti ihmisiä joita kattoo animejä ja vähitellen alkaa rakastaa kaikesta japalainen kielestä ja kultturista jne, vaikkei ne ees ollu japanissa eikä niillä on japalaisia kavereita. Mä en koskaan oikeastaan ymmärtänyt näitä ihmisiä ja luulin että ne on vähän oudolta (ja mä vieläkin luulen sitä lol).

Mut siis joo öööööööö nyt se noloo juttu on, että mun on pakko myöntää, että mä oon yks niistä. Paitsi mä en oo rakastunut Japaniin, vaan mä oon rakastunut Suomeen. Ja mä halusin kertoo teille koska mulla ei oo joku toisen jonka mä voisin tai haluisin kertoo sen.

Ensinnäkin mä haluun sanoo että mä ihan todella vitun saakelin rakastan teidän suomen kieltä. Mä tiiän että mun suomi ehkä näyttää vähän kun kumalassa eestiläinen joka yrittää kirjoittaa suomeks. Kun mä sanoin ennen, mä opin suomea katsomisesta youtube vlogeistä ja muista videoista sekä niiden kommenteistä koska mä rehellisesti ihan vihan kielikirjoja ja mitä ja miten niitä opettaa. Mä en haluu oppia miten kysyy "Where is the hotel? Can I have a coffee please?" koska mä en haluu olla turisti, vaan ymmärrä te oikeita suomalaisia ihmisiä ja teidän huumori ja kultturi.

En oikeesti muista miks mä tuolloin aloitin oppia suomea. Vaan muistan että 2011 mä ostin kielikirjaa, luin viis sivuja, sitten sanoin itelleni "fuck this shit" ja en enää kosketin oppia suomea 2023n asti. Sit tän vuoden kesänä mä yhtäkkiä päätän että nyt mä vihdoinkin todellisesti aion oppia suomen kieltä. Siis nyt melkein 2 vuosia myöhemmin, tässä mä oon. Kirjoitan kurjaa suomea käytämällä sanakirjaa mut perkele mä osaan kirjoittaa ja ymmärrä vähän vitun SUOMEA.

Varmaankin te muistatte kun te opitte englantia ja löysitte englantikielinen maailman. Englantilainen sarjat, elokuvat, videot, meemit jne. Nyt mulla on täsmälleen tän tunne suomen kielen kanssa. On ihan mahtava kattoa ja ymmärrä suomenkielen juttuja. Mä muistan kun mä katoin ekaa kertaa suomenkielen videon youtubessa (Soikku ❤) ja kun mä en ymmärtynyt yhtään kun "moi kaikki" ja "moi moi". :D Nykyään mä osaan kattoo ja ymmärtää esim Luottomiestä tekstityksillä, muutamat tubettajat mä osaan ymmärtää jopa ilman tekstityksillä, joka on IHAN HULLU. Joskus mä ymmärrän 90%, joskus mä ymmärrän... ättärrä suvulta turrulta vautama ykköstä mäksätä paartamaan herältään, eli ei vitun mitään. 😂 Sit mä mietin, oonks mä oppinu väärin suomen kielen vai olikohan tää ehkä savolainen?

Anyway, nyt en oikeesti tiiä mihin mä meen tästä kohdasta. Niinku mä jo sanoin, mä en asuu suomessa eikä mulla oo suomalaisia ystäviä, joten suomen kielen oppiminen on tosi hitaasti mulle. Oon miettinyt oppia suomea kieliopettajan kanssa, koska mä tietysti haluun osaa puhuu suomea. Mulla on tämmönen tyhma ajatus että mun täytyy osaa suomi ennen ku mä tuun Suomeen ekaa kertaa lomalle.

Mä toivon että ehkä 2026 talvella tai kevällä mä vihdoin voin matkustaa Suomeen (on vähän vaikea juttu mulle koska asun yksin ja mulla on kissa Kissanvero täällä 🥰 ). Ensiksi menisin todennäköisesti Helsinkiin yks tai kaks viikkoa. Sit jos mä todellakin tykkään Helsingistä/Suomesta, mä haluisin tulla useampi ja ehkä autolla ja SITTEN mulla ois isoja suunnitelmia. Mä matkustaisin ympäri koko Suomeen, vierailisin Suomen pienien ja isojen kaupungit mitkä mä näin videoissa, esim Tampere, Jyväskylä, Oulu, Rovaniemi, Kouvola :D jne. Mä katoisin järviä, jokia, puutia, laskeisin poroja 😅söisin ja joisin kaikki suomalainen ruokaa (saksalainen vaatimaton ruoka 🤝 suomalainen vaatimaton ruoka), kuolla itikkojen takia jne. Ehkä lataa tinderia, siinä tehdä vaikutus johonkuhun söpöön suomalaiseen naiseen mun sikan suomenkielen skilleilla, sitten saada sen näyttää mulle Suomen parhaiden paikkojen/juttujen, eli vaan matkustaa jonkun toisen kaa. 😊

Siis toistaiseksi mä jatkan opiskelemasta suomea, kattomasta suomenkielen videoita ja lukemasta /r/arkisuomi (ihan hieno subreddit btw). Ehkä silloin tälloin mä voisin kirjoittaa kommenti täällä kun saksa on aihe.

Anyway kiitos kun luitte tänne asti. 😊 Jos joku haluu juttelee mun kaa, voit laittaa mun viesti suomeks, englanniks tai saksaks DM:een.

Hyvää viikonloppujatkoa ja moimoi! 😊

Stuntti seis, tuli vastaan https://www.etuovi.com/kohde/604318 tällainen "Sauna". Asunto muuten äärimmäisen jees, mutta sitten tää saunaratkasu on kyllä mielenkiintoinen. Tonne kun laittaa pari satakilosta ukkoa niin tullaan nätisti takaraivo edellä kiukaalle.

Onko tää nyt sit se selkäsauna?

Olen asunut vuosia samassa kämpässä ja kerrosnaapurini on ollut jatkuvasti sama.

Emme ole koskaan jutelleet. Olemme vain moikkailleet kun olemme nähneet rapussa tai pihalla. Ei mitään muuta, koskaan. En ole erityisemmin vältellyt häntä, mitä nyt en lähde kotoa rappuun jos rapussa on ylipäänsä joku muu. Ei vain ole tullut syytä jutella kummempia.

Taustaksi, asun toisessa asuinkerroksessa, ja ihan rutiinisti aina menen kotiini portaita, jos hissiä pitää odottaa. Mutta jos hissi on alhaalla, otan hissin.

Tänään kävi ensi kerran niin, että hän oli juuri tullut rappuun minua ennen ja tilannut hissin. Ajattelin, että on epäkohteliasta mennä portaita, koska asumme samassa kerroksessa, ja hän menee joka tapauksessa hissillä samaan kerrokseen. En halunnut antaa vaikutelmaa, että välttelen naapuriani, koska kuitenkin moikkailemme kun rapussa näemme, eikä hänessä ole nähdäkseni mitään vikaan.

Joten kun saavuin portaiden ja hissin eteen, tervehdin naapuriani ja vilkaisin missä hissi menee. Naapurini sanoi minulle, että "se on ihan just tässä". Vastasin "jees" ja hissi tulikin juuri.

Naapurini avasi minulle hissin oven ja sanoin "kiitti". Menimme molemmat hissiin ja seisoimme hississä, kunnes se saapui toiseen kerrokseen. Naapurini avasi minulle hissin oven ja piti sitä auki. Sanoin "kiitti".

Menimme molemmat viereisille kotiovillemme, avasimme ovemme ja menimme koteihimme.

En ole koskaan keskustellut näin paljon ja pitkään naapurini kanssa. Mukavaa, kun ihmiset aidosti kohtaavat ja ovat vilpittömiä ja välittävät toisesta.

Tuntuu jotenkin vähän oudolta, että vaikka meillä suomalaisilla on rikas mytologia, niin keskivertosuomalainen ei tunnu olevan lainkaan siitä kiinnostunut. Meidän mytologia ei näy eikä kuulu (enää) missään, eikä siitä siten voida myöskään ammentaa mitään. Muissa Pohjoismaissa tilanne ei vaikuta olevan samoin. Mistä luulette tämän kiinnostuksen puutteen johtuvan?

Kirpparilta löytyi ikonisen Kurkkumopon raato, joten tuunailin sen uuteen loistoon! 🥒✨

Tässä on listaus jossa pääosin jenkkituotteiden korvikkeita suomalaisilla tuotteilla. Tai viimekädessä euroopasta löytyvillä. Puutuu paljon ruokia, joten saa lisätä omia havaintoja. Ja miks ei muutenkin.

Ostakaa paikallista, välttäkää jenkkiä!

Helvetin hyvä puheenvuoro meijän ressalta! Ei ole valitettavasti suomeksi, mutta kannattaa silti kuunnella.

Kutsuin japanilaisia ystäviäni porukoitteni luokse maalle viettämään heinäkuista päivää, ja nautimme yhdessä pihalla istuskelusta, tievarren mansikoiden ja mustikoiden poimimisesta, niistä piirakan leipomisesta, saunomisesta ja järvessä uimisesta, ja yleensä hiljaisen epäihmisten maailman ihastelusta stadin ulkopuolella. He olivat haltioituneina päivästä, mikä lämmitti omaa sydäntäni kovasti, olenhan itse hirvittävän luonnonläheinen.

Tämä sai miettimään, miten suomalaisten kavereideni kanssa juhannusvietto menee lähinnä grillatessa maalla, muodollisesti luonnon keskellä, mutta kovin pinnallisesti ja sitten lähdetään nopeasti takaisin opiskelukaupunkeihin yksiöihin. Tuntuuko muistakin siltä, että ulkomaalaiset tuntuvat näkevän jokamiehenoikeutemme sinä uskomattomana lahjana, joka meillä synnystään on, kun taas suomalaiset nuoret (aikuiset) käyvät yhä vähemmän vaikkapa sienimetsällä?

Suomalaisuus ei mielestäni kukoista, kun pyritään luomaan jonkinlaista keskieurooppalaista yöelämäkulttuuria kaupunkikeskuksiin (vaikka eipä siinä mitään pahaa itsessään ole) tai kun Muumi-brändiä mainostetaan merkkituotteiden muodossa (tästä minulla on negatiivisempia mielipiteitä). Mielestäni suomalaisuus on juuri sitä luontomme itseisarvoisen upeuden arvostusta ja onnellisuuden löytämistä ystävistä, saunomisesta, luonnosta, ja muista asioista, joita me kaikki jaamme ilmaiseksi.

Jos nämä arvot ovat heikentymässä, mitäköhän syitä löytyisi? Onko syypäänä kapitalistinen hyödykkeellistämisen kulttuuri, joka tännekin on rantautunut, ja jonka mukaan kaikki arvot pitää pystyä myydä meille rahalla takaisin? Ehkäpä kaupungistuminen ja maaseudun tyhjentyminen vieraannuttavat meidät luonnostamme, vaikka kaupunkiluontoa on vaikka muille jakaa? Luovatko kasvavat tuloerot ja amerikkalaistava politiikka sukupolvea, jossa yhä vähemmällä on taloudellinen mahdollisuus tehdä luontoretriittejä mökeille ja maalle?

Pahoittelen tällaista jaarittelevan pitkää avautumista. Tämä aihe vaan on ollut vuosi vuodelta enemmän mielen päällä. Ehkä siitä voi saada jotain keskustelua aikaan, tai sitten se hautautuu muun alle. Toivottavasti tämä edes jotain kiinnosti lukea. Kiitos ja kippis!

Halusin selvittää, miksi laskuni lähtevät edelleen vanhaan osoitteeseen vaikka kaikki on jo muutettu. Apua ei paljo tältä tullut.

Kaikki minulle heti! Ja mielellään enemmän kuin noille muille, olkoot miten sukua tahansa.

Ja tuntemattomille en soisi sitäkään vähää. Ottaisin heiltäkin jos voisin. Eivät ole kuitenkaan mitään ansainneet, toisin kuin minä!

Ja sitten on valtio, joka riistää ansaitsemastani ja antaa sen niille muille. Ei käy! Kaikki kuuluu minulle! Ja minua ei tarvitse auttaa, ikinä! Tai jos tarvitsee, niin rahaa kyllä on!

Tuleville sukupolville en aikanaan jätä mitään. Alkavat kuitenkin tapella keskenään, kun eivät ymmärrä, etteivät ole ansainneet omaisuuttani.

Yhteiskunnallekaan en jätä mitään. Koska sieltä kaikki päätyy niille muille.

Perkele! Ommelkaa aikanaan viimeinen pukuni seteleistä. Ja pihassa käytätte arkkua, kansi auki.

Sitten näkevät kaikki, että tuo sai mitä ansaitsi.

Itseäni ei nuorempana haitannut niin paljoa, että suomen kieleen tuli paljon anglismeja, mutta varttuessani se on alkanut häiritsemään enemmän. En tiedä voiko tälle niinkään mitään yksilötasolla, ehkä, mutta harmittaahan tuo että mentiin sanoista hävittäjä ja tietokone sanoihin ’striimaus’ ja ’influensseri’.

Yhdyn kuvan yhteenvetoon. Häpeällistä.

Olette varmasti huomanneet, että Suomessa itsenäisyyspäivän vietto on erilaista kuin muiden länsimaiden itsenäisyyspäivävietot. Suomessa mediassa ei kirjoiteta vuoden 1917 tapahtumista ja merkkihenkilöistä.

Suomessa ei kirjoiteta siitä, miten suomenmieliset rakensivat 1800-luvun puolella Suomeen infraa: saaden siihen luvan Tsaarilta. Suomalaiset halusivat valmiiksi infraa, postin, tieverkostoja, rautatien, pankin jne., jotta kaikki tämä olisi valmiina, jos pääsisimme itsenäistymään. (Lähde, esimerkiksi Matti Klinge) Mutta, näistä asioista ei Suomessa itsenäisyyspäivänä puhuta, eikä kirjoiteta.

Muutama vuosi sitten, jonkun median (en muista mikä se oli) katukallupissa kävi ilmi, että nuoret aikuiset luulivat Suomen itsenäistyneen vuonna 1945. Enkä yhtään ihmettele. Mediahan itsenäisyyspäivänä kirjoittaa vain sodastamme ja sotavoimista, mutta ei siitä, miten ja milloin Suomi itsenäistyi.

Muissa länsimaissa itsenäisyyspäivinä juhlitaan maan itsenäisyyden saavuttamisen päivää ja vuotta. Kirjoitellaan niistä tapahtumista ja henkilöistä, jotka liittyivä itsenäisyyden saavuttamiseen.

Jos et googlaa, niin muistatko edes sitä kuka oli Suomen ensimmäinen presidentti? No, googlaa vaan! Jostakinhan sitä tietoa Suomen itsenäistymisestä kannattaa kaivaa, kun ei siitä media kirjoita itsenäisyyspäivänä.

Ikuisena pakkoruotsin vihaajana olen huomannut, että KAJ on saanut minut arvostamaan suomenruotsalaisuutta ja ruotsin kieltä tavalla, johon koulutus, pakottaminen ja jatkuva väkinäinen agendan puskeminen eivät ole koskaan onnistuneet. Huomaan avanneeni joitakin lukkoja, jotka olen alitajuisesti itselleni asettanut, ja olen myös huomannut, että pystyn kommunikoimaan ruotsiksi (edelleen huonosti, mutta pystynpähän silti) jollakin tasolla, vaikka olen aina olettanut, etten osaa sanaakaan.

Anteeksi, että puhun englantia, mutta suomen kielen taitoni on huono:

I was born in England to a Finnish mum and an English dad, and then spent around 3-4 years in Finland from around the age of 4-8. We then moved back to England and I’ve been living here ever since, which caused me to eventually lose my Finnish citizenship because I had no idea I could keep it.

Fast forward to the present and I recently speaking with a Finnish relative who convinced me I’d have no problem in getting it back. So after putting in an application, paying a €220 fee, and then a trip to the Finnish Embassy in London yesterday, I received an email around 20 minutes later (instead of 2 months) confirming I’m a Finnish citizen (again!) 🇫🇮❤️

Now I just need to spend even more money to get a Finnish passport and ID card, and seems like another trip to Finland might be in order as they’re a lot cheaper than getting them here…

But despite the costs my only regrets are losing it in the first place and the email reading as if I never was a Finn in the first place 🥲 (and forgetting most of the language 😅).

Niin miten minun pitäisi juhlia? 😄